Tahdonvoima ja itsekuri- tarvitaanko niitä?

Tarvitaanko elämäntapamuutokseen itsekuria ja tahdonvoimaa?  Monesti ajattelemme, että itsekurin voimalla saavutetaan pysyvä muutos, mutta itsekuri on kuin lihas, se väsyy aikanaan. Itsekurin sijasta, kannattaakin katse suunnata omiin päivittäisiin tapoihin.

"Minulla ei ole motivaatiota liikkumiseen eikä itsekuria olla ilman herkkuja. Epäonnistun kuitenkin, joten miksi edes yrittää?"

Motivaatio määrittää vireystilan, jolla ryhdymme toimiin, eli se on psyykkinen tila, johon voimme myös itse vaikuttaa. Yksi tärkeimmistä psyykkisistä taidoista on itsesäätelyn taito, eli kykyä vaikuttaa omiin tunne- ja ajatusreaktioihin. Jäämme yleensä odottamaan motivaatiota "sitten kun on aikaa, aloitan sitten ensi viikolla tai kesäloman jälkeen syömään paremmin." Tuttua?

Motivaatio kuitenkin nimenomaan tarvitsee toimintaa, se ei pysy yllä onnen tai toiveella. Moni kokoaa oman elämäntapamuutosprosessin nimenomaan itsekurin ja motivaation varaan. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pysymään yllä ikuisesti. Siksi onkin hyvä treenata myös psyykkisiä taitoja. Motivaatio saa meidät liikkeelle, ja tavat puolestaan vievät meidät perille. Eli tottakai tietynlaista innostusta tai motivaatiota tarvitaan, että pääsemme alkuun! Mutta motivaatiokaan ei pysy koko ajan samanlaisena, joskus tulee päiviä, kun ei vaan millään jaksaisi lähteä lenkille. Siksi onkin hyvä miettiä, miksi oma tavoite motivoi itseä, että päivästä ja tilanteesta huolimatta suuntaa katseensa niihin asioihin, jotka vievät kohti pysyvää muutosta. 

Jos liikaa samaistumme tunteisiimme ja ajatuksiimme, esimerkiksi työpäivän jälkeen "väsyttää ja ei jaksa- tunteeseen, jää liikunnat liikkumatta. Lähde tekemään tekoja, jotka sytyttävät motivaatiosi! Voit siis itse vaikuttaa motivaatioosi joko heikentävästi tai tukevasti!

Omista ajatuksistamme ja tunteistamme tulee myös helposti itseään toteuttava ennuste, oli kyseessä sitten positiiviset tai negatiiviset ajatukset. Jos sätimme ja painamme itseämme maahan, on erittäin haastava päästä sieltä ylös ja jatkaa yrittämistä. Jos ihminen ajattelee itseään laiskana, alkaa hän käyttäytymään laiskasti ja etsimään ikäänkuin "todistusaineistoa" omille ajatuksilleen. Harmittomasta ajatuksesta voi kuitenkin tulla osa identiteettiämme, ja silloin hommat hankaloituvat. Alamme käyttäytymään ajatuksemme mukaisesti.

Monesti myös ajatellaan, että psyykkisten taitojen harjoittelu tai ns. mentaalivalmennus olisi vain heille, kenellä on ongelmia. Näin ei kuitenkaan ole! Myös huippu-urheilijat treenaavat mieltänsä. Jos mielemme sanoo itsensä irti tiukassa paikassa, ei kroppamekaan pysty toimimaan. Psyykkisiä taitoja jokaisen kannattaa treenata!

Annatko siis omien ajatuksiesi estää menestyksesi? Asetatko itsellesi rajoja onnistua? Vai ajatteletko, että mahdollisuudet elämässä menestykseen ovat rajattomat, kunhan vain uskon itseeni? Harva kuitenkaan treenaa omaa mieltänsä esimerkiksi elämäntapamuutoksessa. Paino tippuu, fyysinen muutos tapahtuu, mutta mielenmuutos jääkin alkumetreille. Ja tämä puolestaan saa aikaan sitä, että näemme edelleen itsemme esimerkiksi "kömpelönä, laiskana, lihavana tai lahjattomana liikkujana. " Vaikka pääsisikin tavoitteeseen, ei osaa iloita siitä, koska mieli jäi matkasta.

Omien tunteiden ja ajatusten kontrolloimisen ja hallitsemisen sijasta olisi hyvä harjoittaa niiden hyväksyntää sellaisena kuin ne ovat. Kun hyväksymme tunteemme ja ajatuksemme sellaisinaan, voimme keskittää huomiomme omaan tekemiseemme ja toimimaan hankalissakin tilanteissa erilaisista tunteista huolimatta. Ja tätä taitoa voi myös opetella! :)

Ohjaako mielesi sinua poispäin tavoitteestasi vai tavoitteesi suuntaan? Tässä hyvä metafora aiheeseen liittyen, kumpi loppupeleissä päättää- sinä vai mielesi?

METAFORA- Outo pikkumies (Lappalainen ym. 2006)

Outo pikkumies Kuvittele, että olkapäälläsi istuu outo pikkumies, joka seuraa sinua kaikkialle, minne menet. Pikkumies antaa sinulle omaan terveyteesi, liikkumiseesi ja hyvinvointiisi liittyviä neuvoja. Mitäpä jos suurin osa pikkumiehen antamista neuvoista johtaisikin hyvinvointisi heikkenemiseen ja siihen, että tuntisit olosi vain entistä kurjemmaksi? Olisit sijoittanut paljon rahaa hyvinvointisi edistämiseen ja ponnistellut äärirajoillasi, kuten pikkumies neuvoi, mutta yhtäkkiä huomaisit, että olet menettänyt sekä rahasi että terveytesi. Aina kun vaatisit pikkumieheltä selvitystä, hänellä olisi aina uusi selitys: ei ole aikaa, on huono sää, takana on pitkä työpäivä jne. Nämä selitykset johtaisivat aina suunnitelmiesi epäonnistumiseen, jolloin pikkumiehellä olisi aina kaikenlaisia syitä siihen, miksi näin kävi. Kuitenkin pikkumiehellä olisi aina esittää uusi neuvo, vihje tai ajatus siitä, miten kannattaisi seuraavaksi toimia.

Mihin luottaisit: pikkumieheen vai omaan kokemukseesi? Mielesi on kuin tuo pikkumies, joka istuu olkapäälläsi ja jota sinun on vaikea saada lähtemään pois. Mielesi tuottaa aina uuden selityksen mutta huonoin tuloksin. Mihin luotat, omaan kokemukseesi vai pikkumieheen? Tunnistatko itselläsi selitysajatuksia? Ovatko selitysajatukset hyödyttäneet sinua?

Miten motivoisit itseäsi tänään? Entäs tällä viikolla? Kirjaa ylös, mihin suntaan olet menossa ja miksi suunta on sinulle tärkeä. Hyvä tavoite innostaa itseä ja saa nousemaan sohvalta sateisenakin päivänä.